järjestelmäympäristön

Järjestelmäympäristö on käyttöjärjestelmän tarjoama konteksti, jossa ohjelmat ja prosessit toimivat. Se koostuu ympäristömuuttujista, järjestelmä- ja sovellusasetteluista sekä käytettävissä olevista resursseista, kuten tiedostopolkuista ja kirjastoyhteyksistä. Järjestelmäympäristö määrittää, miten ohjelmat löytävät tarvitsemansa komponentit ja miten ne käyttäytyvät eri tilanteissa.

Keskeisiä osia ovat ympäristömuuttujat, kuten PATH, HOME tai LANG, sekä järjestelmä- ja sovellusasettelu, tiedostopolut ja kirjastoyhteydet sekä muut alusta riippuvat asetukset. Ympäristömuuttujat annetaan usein prosessin luomisen yhteydessä ja ne periytyvät lapsiprosesseille; niitä voidaan muokata sekä käyttäjän että järjestelmän toimesta. Eri sovellukset ja ajonaikaiset ympäristöt voivat lisäksi muuttaa näitä arvoja omilla tavoillaan.

Käytännössä ohjelma lukee nämä arvot käynnistyessään, ja ne voivat vaikuttaa muun muassa siihen, mistä ohjelma lataa kirjastot, mikä on oletuskieli, sekä mitkä polut ja oikeudet koskevat tiedostoja. Järjestelmäympäristö on yleensä laajempi ja pysyvämpi kuin käyttäjäkohtainen ympäristö, ja konttien tai virtuaaliympäristöjen yhteydessä ne voivat olla erillisiä ja räätälöityjä kuhunkin ympäristöön.

Suomen kielessä järjestelmäympäristö on yhdyssana, josta ilmenee illatiivi muoto järjestelmäympäristöön: sitä käytetään ilmaisemaan siirtoa tai paikkaa kohti järjestelmäympäristöä. Esimerkkejä yleisistä muuttujista ovat PATH, HOME, USER, LANG sekä JAVA_HOME. Windowsissa vastaavia arvoja hallitaan muun muassa SystemRoot ja ProgramFiles -polut, kun taas Unix-tyyppisissä järjestelmissä ne esiintyvät usein shell- tai profiilitiedostoissa.