isäntävieras

Isäntävieras on loisen elinkaaren aikana elävä laji, joka tarjoaa loiselle tarvittavat elinolosuhteet ja ravinnon. Isäntävieras voi olla yksi tai useampi laji, ja loisen kehitys tai lisääntyminen voi tapahtua isäntävieraan elimistössä. Käytännössä isäntävieraita käytetään usein kuvaamaan tilannetta, jossa loisen elämä ei etene ilman toista lajia.

Laihin määritelmä sisältää usein usean isäntälajin käytön. Lopullinen isäntä (definitive host) on eläinlaji, jossa loinen voi lisääntyä sukupuolisesti ja tulla täyteen kehitykseen; väli- eli väliaikainen isäntä (intermediate host) on eläin, jossa loinen kehittyy eteenpäin, mutta lisääntyminen ei tapahdu. Joillakin lajeilla on parateeninen isäntä (paratenic host), jossa loinen ei kehity, mutta siirtää itsensä seuraavaan isäntään. Näiden asettuminen vaikuttaa loisen leviämiseen ja tartuntariskeihin.

Esimerkkejä. Plasmodium-suvun loisissa malaria on lograattori, jossa moskiito on lopullinen isäntä ja ihminen toimii väli- tai muussa roolissa riippuen elinkaaren vaiheesta. Diphyllobothrium latum -tapewormissa ensimmäinen väli-isäntä on pikkukorkeakoinen zooplankton (kopepod), toinen väli-isäntä on kala, ja lopullinen isäntä on ihminen tai muu kalaa syövä nisäkäslaji. Toxoplasma gondii käyttää kissoja lopullisena isäntänä, kun taas useat muut nisäkäslajit toimivat epämuodollisina tai väliisäntälajeina.

Merkitys. Isäntävieras on keskeinen käsite epidemiologiassa ja ekologisessa tutkimuksessa, sillä isäntälaajuus, spesifisyys ja elinkaarien vivahteet vaikuttavat tartunnan leviämiseen, hallintaan ja loisten evoluutioon. Eri isäntälajeja kartoittamalla voidaan paremmin ymmärtää ja hallita loistartuntoja.