investointikustannus

Investointikustannus on taloudellinen käsite, jolla tarkoitetaan investointihankkeen aloituskustannuksia. Se muodostuu yleensä hankintahinnasta sekä kaikista hankintaan, toimitukseen, asennukseen ja käyttöönottoon liittyvistä menoista. Tähän voi sisältyä myös projektin alkuvaiheen käyttöpääoma sekä vero- ja tullimaksut sekä koulutus- ja testauskustannukset sekä mahdolliset suunnittelukustannukset. Investointikustannus kuvaa rahavirtaa, jonka organisaatio sitoo jo projektin alussa.

Investointikustannus eroaa yleisistä käyttökustannuksista (opex), jotka syntyvät projektin käytön ja ylläpidon aikana. Kun investointi hyväksytään, investointikustannus kirjataan taseeseen pitkäaikaisena investointina ja sen arvo vähennetään poistojen kautta verotuksessa. Alkuperäiseen kustannukseen voi liittyä myöhemmin suunniteltuja lisäinvestointeja, mutta ne lasketaan erikseen.

Rahoitus- ja päätöksentekotilanteissa investointikustannusta tarkastellaan yhdessä tulevien kassavirtojen kanssa. Käytetyt mittarit ovat tyypillisesti nettonykyarvo (NPV), sisäinen tuottoaste (IRR) sekä takaisinmaksuaika. Arviointiin kuuluu diskonttauskorko, projektin käyttöikä sekä jäännösarvo; verovaikutukset ja rahoitusehdot voivat muuttaa tuloksia.

Esimerkkejä investointikustannuksesta ovat uuden koneen tai tehdaslinjan hankintahinta, asennus, toimitus, koulutus sekä mahdolliset lisenssi- ja kehityskustannukset. Investointikustannus voi myös sisältää tarvittavan käyttöpääoman.