intextviitteiden

Intextviitteet, eli tekstin sisäiset lähdeviitteet, ovat lähteen tiedot, jotka sijoitetaan suoraan kirjoituksen keskelle. Niiden tehtävänä on osoittaa, mitä väitteet perustuvat, sekä mahdollistaa lukijalle käytettyjen lähteiden löytaminen ja luotettavuuden arviointi. Intextviitteet auttavat myös välttämään plagiointia ja antavat kontekstin kirjoitusta varten.

Intextviitteet voivat esiintyä kahdella päätyypillä: sulkeissa olevat (parentheticals) viitteet sekä sanallisesti tuodut (narrative) viitteet. Esimerkkejä voivat olla APA-tyylinen muoto (Author, Year) tai (Author, Year, s. 14) lainauksen yhteydessä, sekä MLA-tyylinen (Author 14) tai loomullisempi sanoittainen esitys, kuten Author (Year) toteaa … ilman sivunumeroita. Eri tyylit määrittelevät, millaisia tietoja ja missä muodossa viitataan, ja valittu tyyli näkyy sekä teksteissä että lähdeluettelossa.

Yleisimmät style- perheet, joissa intextviitteitä käytetään, ovat APA-, MLA-, Chicago- ja Vancouver -tyylit. APA-tyylissä korostetaan tekijä–vuosi -yhteensopivuutta ja sivunumeroa lainauksissa; MLA:ssa sivunumero on usein tärkeä osa viitettä; Chicago-tyylissä voi olla sekä author-date- että kirja- ja ala-viitteisiin perustuva järjestelmä; Vancouver käyttää numeroitua viitemuotoa. Näillä opeilla intextviitteet voivat vaihdella suuresti, mutta pääidea pysyy: jokainen lainattu tai parafrasoitu väite on merkittävä viitteellä.

Intextviitteet ja täydentävä viitteistö/ lähdeluettelo muodostavat yhdessä lähdepohjan, jonka avulla lukija voi tarkistaa tiedon alkuperän. Hyvä käytäntö on pitää viitteet selkeinä, johdonmukaisina ja tarkistaa ne koottavassa lähdeluettelossa, jotta viitteet vastaavat toisiaan ja teksti on helposti lähestyttävä.

---