internalisaatiota

Internalisaatiota tarkoittaa prosessia, jossa yksilö omaksuu ulkoisia normeja, arvoja tai käyttäytymismalleja niin, että ne tulevat osaksi hänen omia uskomuksiaan ja toimintaansa. Prosessi voi tapahtua tiedostetusti tai tiedostamatta, ja sen seurauksena käyttäytyminen muuttuu usein automaattiseksi tai itsekontrollin alaiseksi. Internalisaatiota tarkastellaan sekä psykologiassa että sosiologiassa: psykologisessa kontekstissa se liittyy sisäistämisen prosesseihin ja moraalisen kehityksen malleihin; sosiologisesti se kuvaa tapaa, jolla yhteisön normit ja kulttuuriset mallit siirtyvät yksilöön.

Käyttäytymisen internalisaatio voi liittyä arvoihin, rooleihin ja normeihin. Esimerkiksi lapsi omaksuu pöytätavat ja käsitykset oikeudenmukaisuudesta käytännön vuorovaikutuksessa; työntekijä omaksuu organisaation kulttuurin ja eettiset ohjeet; yhteisön jäsen omaksuu yhteisön normit ja identiteetin. Prosessi etenee usein identifikaation ja sosiaalisen opastuksen kautta: yksilö samaistuu ryhmään ja omaksuu sen arvot sekä palkkiojärjestelmät.

Internalisaation dynamiikkaan vaikuttavat sekä yksilön kognitiiviset prosessit että rakenteelliset tekijät, kuten sosiaalinen valta, koulutus ja kulttuuriset käytännöt. Sitä voidaan tarkastella eri tasoilla: yksilöltä ryhmään ja laajempiin yhteiskunnallisiin normeihin. Kritiikkinä voidaan todeta, että liiallinen internalisaatio voi ylläpitää epäoikeudenmukaisia normeja, samalla kun se voi tukea moraalista kehitystä ja yhteiskunnallista sopeutumista.