inkluusioviestintään

Inkluusio viestinnässä (inkluusioviestintään) viittaa viestinnän suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin siten, että se on kaikille saavutettavaa, ymmärrettävää ja kunnioittavaa, ja että eri ryhmien osallistuminen sekä äänten näkyvyys on mahdollista. Käsite kattaa sekä julkisen että yksityisen sektorin viestinnän sekä journalistisen työn.

Keskeisiä periaatteita ovat selkokielinen viesti, esteettömyys (esim. tekstitykset, ruudunluku- ja näkörajoitteille suunnatut sisällöt), moninaisen edustuksen välttäminen stereotypioita ja epäoikeudenmukaisuutta sekä osallistava suunnittelu, läpinäkyvyys ja eettinen harkinta. Koska viestintä kietoutuu kieleen, kulttuuriin ja osaamiseen, inkluusioviestintä pyrkii huomioimaan kieliryhmien, ikäryhmien, lisä- ja erityistarpeiden sekä eri yhteisöjen näkökulmat.

Käytännössä inkluusioviestintä tarkoittaa esimerkiksi kuulemistilaisuuksia ja yhteisön tuottamien tarinoiden kuulemista, monikielistä viestintää, kulttuurisensitiivisyyttä sekä saavutettavia digitaalisia sisältöjä: selkokielisiä versioita, kuvatekstejä, viittomakielistä tulkkausta, sekä sisällön testaamista erilaisten käyttäjäryhmien kanssa.

Hyödyt ja haasteet: Laajempi yleisö, parempi luottamus ja paremmin saavutettavan tiedon tarjoaminen, sekä mahdollisuus täyttää lainsäädäntö- ja eettiset vaatimukset. Haasteita ovat kilpailu resursseista, tokenismi, riittävä edustus sekä tulosten mittaaminen.

Kevyet viitteelliset termit: saavutettavuus, selkokieli, monikielisyys, osallistuva viestintä, inkluusio.