infrapunakaamerate

Infrapunakaamera on laite, joka kuvaa kohteita käyttämällä niiden säteilemää infrapunasäteilyä. Sensorit muuntavat lämpötilaeroja sähköisiksi signaaleiksi ja tuottavat kuvan, jossa lämpimämmät alueet näkyvät eri värisävyin tai kirkkaampina kuin viileämmät. Koska infrapunakuva syntyy ilman näkyvää valoa, infrapunakaareita voidaan käyttää öiseen aikaan ja pimeissä olosuhteissa sekä vaikeissa valo-olosuhteissa.

Selvyyden kannalta käytetään yleisesti kahdenlaisia infrapunan alueita: LWIR (pitkän aallon infrapuna) 8–14 mikrometrin alueella, jolla mitataan kohteiden lämpösäteilyn passiivisesti; ja MWIR (keskipitkän infrapunan) noin 3–5 mikrometrin alueella, jota käytetään joissakin teollisissa ja sotilaallisissa sovelluksissa. Monet kaupalliset IR-kamerat ovat uncooled-tyyppejä, joissa lämpötilan muutokset rekisteröidään bolometrisesti, kun taas korkeaa herkkyyttä vaativat järjestelmät käyttävät jäähdytettyjä puolijohteita (esim. InSb, HgCdTe).

Käyttö ja tulkinta vaihtelevat: infrapunakamerat soveltuvat rakennusten energiatehokkuuden tarkastukseen, erilaisten kunnossapito- ja turvallisuustehtävien tukemiseen, pelastus- ja hakutehtäviin sekä autoteollisuuden ja teollisuuden prosessiseurantaan. Ne mahdollistavat lämpövuotojen ja kuumenemisten havaitsemisen sekä lämpötilaerojen kartoittamisen ilman suoraa kontaktia.

Rajoitteita ovat matala resoluutio ja NETD-arvot, lämpötilan mittaamisen herkkyyden riippuvuus kohteen emissiivisyydestä sekä sääolosuhteet kuten sumu, sade ja savu, jotka heikentävät näkyvyyttä. Hinta ja järjestelmän laatu sekä jäähdytetyn tai ei-jäähdytetyn teknologian valinta vaikuttavat myös hankintapäätökseen.