informaatioturvallisuutta

Informaatioturvallisuus tarkoittaa järjestelmällistä toimintaa, jolla pyritään suojaamaan tietoja ja tietojärjestelmiä niiden luottamuksellisuuden, eheyden ja saatavuuden turvaamiseksi. Se kattaa sekä tekniset ratkaisut että organisatoriset käytännöt sekä ihmisten toiminnan ja koulutuksen merkityksen tieto- ja tietoturvassa.

Keskeisiä uhkia ovat kyberhyökkäykset, phishing ja ransomware sekä järjestelmien haavoittuvuudet ja inhimilliset virheet. Arvioimalla uhkien todennäköisyyttä ja vaikutuksia sekä riskienhallinnan kautta suunnittelemalla ennaltaehkäiseviä ja reagoivia toimenpiteitä voidaan parantaa toiminnan jatkuvuutta.

Turvatoimet ja hallinto jaotellaan usein kolmeen kategoriaan: organisatoriset, tekniset ja fyysiset kontrollit. Organisatoriset toimet sisältävät tietoturvapolitiikat, vastuiden määrittelyn, koulutuksen sekä varmuuskopioinnin. Tekniset toimet kuten pääsynhallinta, salaus, ajantasaiset ohjelmistopäivitykset sekä suojausverkot. Fyysiset toimet kattavat tilojen ja laitteiden suojauksen, kuten lukitukset, valvonnan ja varajärjestelmät.

Monet kansainväliset ja kansalliset ohjeet ohjaavat informaatioturvallisuutta. ISO/IEC 27001 ja 27002 -standardit ovat keskeisiä hallintakeinoja, ja tietosuoja-asetus GDPR koskee henkilötietojen käsittelyä. Suomessa ohjauksesta vastaavat viranomaiset sekä organisaatioiden omat turvallisuus- ja tietoturvakäytännöt, mukaan lukien suositukset NCSC-FI:stä.

Toiminnan jatkuvuuden ja keskeytymien hallinta kuuluu olennaisesti informaatioturvallisuuteen. Ilmoitus- ja reagointiprosessit sekä palautussuunnitelmat auttavat minimoimaan vahinkoja. Säännölliset harjoitukset, riskikartoitukset ja tilannepäivitykset varmistavat, että organisaatiot voivat jatkaa toimintaa myös epävarmuuden vallitessa.