infinitiveistä

Infinitiveistä on englannin kielessä verbin perusmuoto, joka ilmaisee toimintaa tai tilaa ilman aikamuotoa, persoonaa tai lukua. Se esiintyy yleensä "to"-etuliitteen kanssa, esimerkiksi "to run", "to eat", "to be". Tätä muotoa kutsutaan "to-infinitiiviksi". Ilman "to"-etuliitettä esiintyvää infinitiiviä kutsutaan "bare infinitive" tai "zero infinitive", ja sitä käytetään tietyissä rakenteissa, kuten apuverbien "do", "does", "did" ja modaaliverbien "can", "could", "will", "would", "shall", "should", "may", "might", "must" jälkeen.

Infinitiivejä voidaan käyttää lauseissa monin eri tavoin. Ne voivat toimia substantiivin tavoin subjektina tai objektina. Esimerkiksi "To err is human" (erehtyä on inhimillistä) ja "I like to read" (minä pidän lukemisesta). Infinitiivejä käytetään myös predikatiivin osana, kuten lauseessa "Her goal is to travel the world" (hänen tavoitteensa on matkustaa maailman ympäri).

Lisäksi infinitiivejä esiintyy predikaattiverbin jälkeen ilmaisemassa tarkoitusta, kuten lauseessa "He went to the store to buy milk" (hän meni kauppaan ostaakseen maitoa). Infinitiivejä käytetään myös tietyntyyppisten verbien, kuten "want", "need", "hope", "learn", "decide" ja "promise" jälkeen. Esimerkiksi "She wants to learn French" (hän haluaa oppia ranskaa).

Adjektiivit voivat myös vaatia infinitiivin jälkeensä, esimerkiksi "It is easy to understand" (on helppo ymmärtää) tai "I am happy to help" (olen iloinen voidessani auttaa). Infinitiivit esiintyvät myös lauseissa, jotka alkavat "too" + adjektiivi/adverbi + infinitiivi, kuten "The book is too difficult to read" (kirja on liian vaikea lukea). Infinitiivin käyttö on keskeinen osa englannin kielen lauserakennetta ja merkityksen ilmaisua.