immuunivajeesta

Immuunivaje on tila, jossa immuunijärjestelmän kyky suojautua infektioita ja sairauksia vastaan on heikentynyt. Tämä voi johtua monista syistä, ja se jaetaan yleensä primaarisiin ja sekundaarisiin immuunipuutostiloihin. Primaariset immuunipuutokset ovat perinnöllisiä ja alkavat usein lapsuudessa, kun taas sekundaariset immuunipuutokset kehittyvät elämän aikana esimerkiksi sairauksien, lääkityksen tai elintapojen seurauksena.

Oireet vaihtelevat riippuen immuunivajeen vakavuudesta ja tyypistä. Yleisiä merkkejä ovat toistuvat, pitkittyneet tai epätavallisen vakavat infektiot, kuten keuhkokuumeet, poskiontelotulehdukset tai ihoinfektiot. Jotkut henkilöt voivat myös kokea hidasta paranemista haavoista, kroonista ripulia tai kasvun hidastumista lapsilla. Immuunijärjestelmän heikentyessä elimistö on alttiimpi myös opportunistisille infektioille, joita terveet henkilöt yleensä pystyvät torjumaan.

Immuunipuutostilat diagnosoidaan tyypillisesti verikokeilla, joilla arvioidaan immuunijärjestelmän eri solujen määrää ja toimintaa. Myös geneettiset testit voivat olla tarpeen perinnöllisten syiden selvittämiseksi. Hoito riippuu taustalla olevasta syystä ja voi sisältää infektioiden ehkäisyä antibiooteilla, vasta-ainekorvaushoitoa tai immuunijärjestelmää vahvistavia lääkkeitä. Joissakin tapauksissa luuytimensiirto voi olla hoitomuotona. Varhainen diagnoosi ja asianmukainen hoito ovat tärkeitä infektioiden ehkäisemiseksi ja elämänlaadun parantamiseksi.