immuunisoluista

Immuunsolut muodostavat immuunijärjestelmän solukokonaisuuden, joka torjuu vieraita taudinaiheuttajia. Ne kehittyvät veren hematopoieettisista kantasoluista, ja soluja syntyy kahdesta päähaarasta: myeloidisen ja lymfoidisen linjan kautta. Myeloidiset solut vastaavat nopeaan, ei-spesifiin vasteeseen, kun taas lymfoidiset solut vastaavat spesifiin ja muistiseen puolustukseen.

Innate eli luontainen immuunipuolustus sisältää neutrofiilit, makrofagit, monosyytit, dendriittisolut sekä NK-solut. Ne reagoivat nopeasti ja voivat fagosytoida taudinaiheuttajia sekä erittää sytokiineja, jotka ohjaavat vastetta. Eosinofiilit sekä basofiilit osallistuvat parasiittien torjuntaan ja allergisiin reaktioihin. Dendriittisolut ja makrofagit toimivat antigeenin esittelijöinä, mikä käynnistää adaptiivisen vasteen.

Adaptive eli spesifinen immuunipuolustus perustuu B- ja T-lymfosyytteihin. B-solut tuottavat vasta-aineita, jotka neutraloivat patogeenejä ja merkitsevät ne poistettaviksi. T-solut jakautuvat helper-T (CD4+) -soluihin, jotka ohjaavat vastetta, sekä cytotoxic (CD8+) -soluihin, jotka tappavat infektoituneita soluja. B- ja T-solut muodostavat immuunimuistin, jolloin sama patogeeni voidaan torjua nopeammin uudelleen. Tunnistus on MHC-riippuvaista: T-solut aktivoituvat antigenien esittelyn kautta.

Immuunsolut ovat keskeisiä sekä elimistön normaalissa toiminnassa että kliinisissä tiloissa. Immuunvajavuudet, autoimmuunisairaudet ja allergiat sekä siirteiden hylkimisreaktiot liittyvät niiden toimintaan. Hoitomenetelmät, kuten immunoterapia ja solupohjaiset lähestymistavat, hyödyntävät immuunisolujen kykyä muokata vastetta.