immuunipuuduiksi

Immuunipuuduiksi on lääketieteellinen termi, jolla viitataan tiloihin, joissa immuunijärjestelmän toiminta on riittämätöntä. Tämän seurauksena ihmisellä on suurempi riski infektioihin, erityisesti toistuviin, vakaviin tai pitkäkestoisiin bakteeri-, virus- ja sieninfektioihin. Immunsysteemin puutteet voivat heikentää sekä puolustusmekanismeja että infektioiden rauhallista hallintaa, ja ne voivat vaikuttaa yleiskuntoon sekä vastustuskykyyn tavallisia rokotteita vastaan.

Immuunipuuduiksi jaetaan yleensä primaarisiin (loppuun asti geneettisesti määräytyviin) ja sekundaarisiin (usein ulkoisista tekijöistä johtuviiin) immunodefektioihin. Primaariset immunodefektiot ovat usein synnynnäisiä ja voivat ilmetä jo varhain elinaikana. Sekundaariset immunodefektiot syntyvät esimerkiksi HIV-tartunnasta, kemoterapia- tai sädehoidoista, autoimmuunisairauksien hoidoista, kroonisista sairauksista, aliravitsemuksesta tai pitkäaikaisesta lääkityksestä.

Oireet ja diagnoosi vaihtelevat tyypin mukaan, mutta yleisiä merkkejä ovat toistuvat tai vaikeat infektiot, hengitystieinfektiot, keuhkokuumeet sekä infektioperäisen sairauden pitkäkestoisuus. Diagnoosi perustuu kliiniseen kuvaan sekä laboratoriotutkimuksiin, kuten täydelliseen verenkuvaan, immunoglobuliinien tasoihin, vasta-ainetuotantoon, lymfosyyttien erittelyyn ja mahdollisesti geneettisiin testeihin sekä HIV-tutkimuksiin.

Hoito tähtää infektioturvaan ja immuunijärjestelmän tukemiseen. Käytettyjä keinoja ovat antibiootti-profilaksia, rokotukset yksilöllisen riskianalyysin mukaan, immunoglobuliinihoito (IVIG) joillekin annostusryhmille sekä japanilaiset ja muut spesifiset immunoterapiahoidot. Sekundaarisista syistä johtuvien puutosten hoito keskittyy taustasairaan hoitoon ja immuunijärjestelmän tukemiseen.

Ennuste riippuu puutoksen tyypistä, varhaisesta diagnoosista ja hoitomahdollisuuksista. Moniammatillinen seuranta ja yksilöllisesti räätälöity hoito parantavat elämänlaatua ja infektiotautien hallintaa.