immuuniprosesseihin

Immuuniprosessit kattavat kehon monimutkaiset puolustusmekanismit, joiden tavoitteena on estää ja torjua patogeenejä, vieraita soluja sekä aikuisissa oleellisesti itselletytöntä matern. Ne koostuvat sekä epäspesifisistä että spesifisistä reaktioista.

Syntyvät immuuniprosessit aloitetaan iho- ja limakalvojen esteillä sekä epäspesifisellä mittakaavalla. Solullinen epäspesifinen vaste osallistuu kuten neutrofiilit, makrofagit ja dendriittiset solut, jotka fagaavat patogeenejä ja esittelevat niiden paloja T- ja B-soluille. Komplementtijärjestelmä sekä tulehdusvälittäjät (sytokiinit ja chemokiinit) ohjaavat vasteen laajuutta ja rekrytoivat lisäsolukkoa infektiokohteeseen.

Spesifiset immuuniprosessit muodostuvat adaptiivisesta puolustusvasteesta, jossa antigenien tunnistaminen johtaa kohdennettuun T- ja B-solujen aktivoitumiseen. T-solut voivat olla CD4+ helper-T-soluja, jotka ohjaavat immuunivastetta, tai CD8+ cytotoxic-T-soluja, jotka tuhoavat infektoituneet solut. B-solut tuottavat antikehoja, jotka neutraloivat patogeenejä ja auttavat muiden immuunikomponenttien toiminnassa. Antigeenispesifisyys ja immuunimuisti mahdollistavat nopean ja tehokkaamman reaktion tulevissa altistuksissa.

Immuuniprosessit ovat tarkasti säädeltyjä ja toleranssin ylläpitämiä, jotta omaa kudosta ei hyökkäisi. Häiriöt voivat johtaa immunodefekteihin, allergioihin, autoimmuunisairauksiin tai siirrosvasteluihin. Tauti- tai rokotestrategiat kytkeytyvät näihin prosesseihin, vahvistaen tai muokaten immuunimuistia tarvittaessa.