ilmauksesta

Ilmauksesta on suomalaisen kielen elatiivin yksikkömuoto sanasta ilmaus. Ilmaus tarkoittaa ilmaisua, sanamuotoa tai lauseen ilmaisua—toisin sanoen sitä, miten jokin ajatus sanotaan. Elatiivin käyttö ilmauksesta viittaa usein lähtökohtaan, lähteeseen tai kontekstiin, jonka perusteella jokin väite tai tulkinta esitetään. Näin ollen ilmauksesta käytetään viittaamaan tiettyyn sanamuotoon tai ilmaisuun, jonka perusteella jotain päätellään.

Käyttö: Kielitieteellisessä ja tekstuaalisessa kontekstissa ilmauksesta kirjoitettaessa viitataan yleensä siihen ilmaisun sisältöön tai muotoon, josta keskustelu lähtee. Esimerkiksi lauseessa voidaan sanoa, että ilmauksesta voidaan päätellä sävy tai merkitys. Käytännössä ilmauksesta puhuttaessa korostetaan sitä, millä tavoin ajatus on muotoiltu.

Taivutus: Elatiivin yksikkö on ilmauksesta ja monikon elatiivimuoto on ilmauksista. Tämä taipumus on tyypillinen suomalaiselle kielen taivutusjärjestykselle, jossa elatiivi ilmaisee lähtökohtaa tai lähdettä.

Yhteys ja merkitys: Ilmaus on lähellä sanojen sanamuotoa ja ilmauksen käsitettä, ja sillä on vivahde-erot, kun puhutaaan sanamuodosta, sanonnasta tai lausumasta. Kielessä ilmausta käytetään sekä arkisessa puheessa että akateemisissa yhteyksissä viittaamaan juuri siihen muotoon, jolla ajatus on esitetty. Ilmauksesta käytetään siten yleisesti puhumaan siitä, miten jokin asia on ilmaistu.