ilmastonmuutosten

Ilmastonmuutosten käsite kuvaa pitkäaikaisia muutoksia ilmastojärjestelmässä. Ne ilmenevät tilastollisesti mitattavina muutoksina lämpötiloissa, sademäärissä, kasvillisuuden vuorovaikutuksissa ja muissa ilmastollisissa muuttujissa. Suurin osa nykyisestä lämpenemisestä johtuu ihmistoiminnasta: fossiilisten polttoaineiden polttamisesta, teollisuudesta ja maan- sekä metsän käytön muutoksista, jotka lisäävät kasvihuonekaasupäästöjä. Keskeisiä kasvihuonekaasuja ovat hiilidioksidi (CO2), metaani (CH4) ja typpioksidi (N2O).

Näyttöä ilmastonmuutoksista kertovat mittaukset: globaalin keskilämpötilan nousu on ollut noin 1,0–1,2 °C viimeisen sadan vuoden aikana, ja nousu on eriaikaisesti voimakkaampaa pohjoisilla alueilla. Jäätiköt ja lumi vähenevät, arktinen merijää pienenee, merenpinta nousee ja sademäärien sekä sään äärimmäisyydet yleistyvät. Näiden muutosten vaikutukset näkyvät sekä luonnossa että ihmisten toiminnassa, esimerkiksi vesihuollossa, maataloudessa, terveysriskeissä ja infrastruktuurissa.

Toimet ilmastonmuutosten hillitsemiseksi ja sopeutumiseksi jakautuvat päästövähennyksiin (mitigointi) sekä sopeutumiseen (adaptointi). Päästöjä hillitään siirtymällä kohti uusiutuvia energianlähteitä, parantamalla energiatehokkuutta, kehittämällä hiilen talteenottoa ja -varastointia sekä muuttamalla maankäyttöä. Sopeutumistoimet sisältävät kestävämmän infrastruktuurin rakentamisen, vesihuollon ja tulvasuojelun vahvistamisen sekä ruokaturvan turvaamisen. Kansainväliset sopimukset, kuten UNFCCC ja Pariisin sopimus, sekä IPCC:n arvioinnit ohjaavat toimintaa ja rahoitusta.