ilmanpuhdistusjärjestelmiä

Ilmanpuhdistus tarkoittaa prosessia, jossa ilman epäpuhtauksia kuten hiukkasia, kaasuja ja mikro-organismeja pyritään vähentämään sisäilmassa. Tavoitteena on parantaa ilmanlaatua sekä tehdä tiloista miellyttävämpiä ja vähemmän ärsyttäviä ihmisille, altistuneille sekä herkille yksilöille.

Yleisimmät ilmanpuhdistusmenetelmät ovat: HEPA-suodattimet, jotka sieppaavat suuremman osan hiukkasista 0,3 mikrometrin kookuisina, usein 99,97-prosenttiset. Aktiivihiili poistaa kaasuja ja hajuja, mutta ei merkittävästi hiukkasia. UV-C-valo voi inaktivoida mikrobeja, mutta ei poista epäpuhtauksia itsestään; sitä käytetään usein yhdessä suodatuksen kanssa. Elektrostaattiset tai ionisaatiosuuntautuneet järjestelmät voivat lisätä suodatustehoa, mutta voivat tuottaa ozonia, mikä vaatii varovaisuutta. Useimmat laitteet yhdistävät näitä teknologioita; oikea yhdistelmä riippuu tilan käyttötarkoituksesta.

Tehokkuus riippuu laitteen suorituskyvystä, tilan koosta ja ilmanvaihdosta. Puhdistus tehoaa parhaiten pienhiukkasille ja hajuja vastaan, mutta se ei aina korvaa riittävää ilmanvaihtoa. Suodattimien säännöllinen vaihto ja laitteen huolto vaikuttavat tuloksiin.

Kun valitaan ilmanpuhdistinta, huomioi tilan koko ja CADR-arvot (tai vastaavat mittarit), suodatintyypit, melutaso ja käyttökustannukset. Energiansäästö sekä helppo huolto ovat tärkeitä käytännön ominaisuuksia, erityisesti pitkäaikaisessa käytössä. Älä käytä laitteita, jotka tuottavat suuria määriä haitallista ozonia.

Ilmanpuhdistus on yksi osa sisäilman laadun hallintaa. Se vähentää hiukkas- ja kaasupilvien pitoisuutta sekä allergia- ja asuinympäristöissä. Se ei kuitenkaan korvaa toimivaa ilmanvaihtoa tai ilmanvaihdon parantamista rakennuksessa.