hyväntekeväisyyteen

Hyväntekeväisyys on vapaaehtoista avun antamista niille, joilla on siihen tarvetta, sekä resurssien kuten rahan, tavaroiden tai ajallisen panoksen lahjoittamista. Etymologisesti sana koostuu sanoista hyvä ja tekeväisyys, eli tekemisestä hyvää. Käytännössä hyväntekeväisyys ilmenee rahalahjoituksina, tavaroiden tai palveluiden antamisena, vapaaehtoistyönä sekä erilaisina kampanjoina ja avustusohjelmina. Tavoitteena on lievittää kärsimystä, tukea heikompia ja edistää yhteisön hyvinvointia.

Toimijoita ovat yksityishenkilöt, perheet, yritykset sekä voittoa tavoittelemattomat järjestöt ja yhteisöt. Suomessa hyväntekeväisyys näkyy sekä lahjoitus- ja vapaaehtoistoimintana että järjestöjen kautta tapahtuvana avustustyönä. Toiminnan rahoitus on vahvasti kolmannen sektorin varassa. Lahjoituksista voi saada verovähennystä tietyin edellytyksin, ja järjestöjen on noudatettava läpinäkyvyyttä sekä tilivelvollisuutta.

Käsitteellisesti hyväntekeväisyys erotetaan toisinaan filantropiasta: ensimmäinen korostaa välitöntä apua ja henkilökohtaisia panoksia, jälkimmäinen saattaa painottua pitkäjänteisiin yhteiskunnallisiin muutoksiin ja järjestelmälliseen panostamiseen. Kriittisiä näkökulmia ovat esimerkiksi ilmeneiden vaikutusten epävarmuus, riski auttamisen vääristymiin ja riippuvuuden syntyminen sekä tarvetta varmistaa tehokkuus ja oikeudenmukaisuus.