huoneakustiikan

Huoneakustiikka on akustiikan ala, joka tutkii ääniaaltojen käyttäytymistä sisätiloissa ja niiden vaikutusta kuuntelukokemukseen. Sen tavoitteena on ymmärtää ja hallita heijastuksia, resonansseja sekä äänilähteestä kuuntelijaan suuntautuvaa kajastusta ja voimakkuuden jakautumista tilassa.

Keskeisiä käsitteitä ovat imeytyminen (absorption), diffuusio ja heijastukset sekä tilan kajastus eli reverberation time (RT60). RT60 on aika, jonka ääni kestää tilassa ennen 60 dB:n vaimenemista. Tilojen ominaisuudet määrittävät RT60:n; suunnittelussa lasketaan kokonaisabsorptio A = Σ α_i S_i ja käytetään Sabine’n suhdetta RT60 ≈ 0,161 V / A.

Suunnittelussa käytetään äänen imeytymistä parantavia materiaaleja (esimerkiksi lämpö- ja ääniyhteensopivia paneeleita, verhoja, mattoja), diffuusoreita hajottamaan suuntautuvia heijastuksia sekä basson hallintaan tarkoitettuja paine- ja resonaattorimalleja. Tilaa suunniteltaessa otetaan huomioon tilan koko, muoto, käytön luonne sekä kuuntelupisteet ja äänilähteiden sijoittelu.

Mittaaminen ja standardit: huoneakustiikka mitataan tilan äänetönä tai äänialueella käyttämällä kuuntelupisteitä ja impulse response -mittauksia (MLS tai impulssikäyrä). Näin voidaan määrittää RT60, äänenvoimakkuuden jakautuminen ja spektri. Kansainväliset standardit mukaan lukien ISO 3382-1 ja ISO 3382-2 sekä absorptiomittauksia koskevat ISO 354 asettavat menetelmät.

Sovellukset kattavat konsertit, elokuvateatterit, ammatilliset äänitysstudiot sekä luokat ja kotiteatterit. Hyvin suunniteltu huoneakustiikka parantaa puheen ymmärrettävyyttä, musiikin erottuvuutta sekä tilan yleistä akustista laatua.