hoitotarpeesta

Hoitotarpeesta tarkoittaa yksilön sairauden, vamman tai ikääntymisen vuoksi muodostunutta tarvetta saada hoitoa, tukea ja valvontaa arjessa sekä terveyden ylläpitämisessä. Hoitotarpeen määrittäminen vaikuttaa siihen, millaisia palveluita ja tukimuotoja henkilölle voidaan myöntää, sekä miten ne järjestetään. Tarpeen taso voi muuttua ajan myötä.

Arviointi: Hoitotarpeen arviointi tehdään yleensä moniammatillisesti yhteistyössä asiakkaan, hänen läheistensä ja hoitohenkilöstön kanssa. Kartoituksessa huomioidaan toimintakyky, arjen toiminnot, terveydentila, lääkitykset sekä yksilön toiveet ja ympäristön esteettömyys. Arviointi voidaan tehdä sekä asiakkaan kotona että hoitopaikassa, ja sitä päivitetään säännöllisesti.

Palvelut ja päätökset: Hoitotarpeen mukaan järjestetään sopivat palvelut. Tämä voi sisältää kotihoitoa ja -tukea, apuvälineitä, ateriapalveluita, kotipalvelua, rehabilitaatiota sekä päivätoimintaa. Mikäli kotihoito ei riitä, voidaan harkita palveluasumista tai laitoshoitoa. Omaishoitajien jaksamista tuetaan, ja kustannusvastuu jakautuu kunnallisen rahoituksen sekä asiakkaan ja perheen välillä.

Lainsäädäntö ja rahoitus: Hoitotarpeen arviointi ja siitä johtuvat palvelut perustuvat Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntöön sekä kuntien toimintaan. Palveluiden laajuus sekä kustannusten osuus riippuvat muun muassa taloudellisesta tilanteesta sekä asetetuista kriteereistä.

Kontrolli ja seuranta: Hoitotarpeen tila muuttuu ajan myötä, ja palveluita voidaan tarpeen mukaan muuttaa. Asiantuntijat tukevat asiakasta ja hänen läheisiään oikeaoppisessa hoidossa ja arjen selviytymisessä.