hiusväriä

Hiusväriä kuvaa hiusten väri, jonka määrää hiusfolikkelien melanosyyttien tuottaman melaniinin määrä ja laatu. Pääpigmenttejä ovat eumelaniini, joka antaa mustan–ruskeita sävyjä, sekä pheomelaniini, joka tuottaa punertavia ja kellertäviä vivahteita. Näiden yhdistelmällä muodostuu yksilöllinen hiusväri.

Hiusväri on useiden geenien summa. Perimä määrittää pigmentin määrän ja laadun, ja lisäksi ympäristötekijät voivat vaikuttaa lopputulokseen. Esimerkiksi MC1R-variantit voivat lisätä punertavan sävyn todennäköisyyttä. Etninen tausta näkyy usein yleisesti vahvasti tummissa väreissä, kun taas vaaleat sävyt ovat yleisempiä pohjoisen Euroopan alueilla.

Luonnollinen hiusväri voi muuttua iän myötä; pigmentin tuotanto vähenee, jolloin hiuksiin tulee harmaita tai valkoisia kohtia. Auringon UV-säteily ja pitkäaikaiset kemialliset käsittelyt voivat vaalentaa hiuksia. Hiusväri on siten dynaaminen ominaisuus, joka voi muuttua elämän aikana.

Kosmetiikkamaailmassa hiusväriä muotoillaan sekä väliaikaisesti että pysyvästi. Semipermanentit ja demi-permanentit väriaineet kestävät yleensä muutaman pesun, kun taas hapetettuja ja ammoniakillisia pysyviä värjäyksiä käytetään tyypillisesti pidempään. Värjäys voi vaalentaa, tummentaa tai muuttaa sävyä; juurikasvun ja sävyn ylläpitoon liittyy säännöllinen uusiminen.

Yhteenveto: Hiusväri on sekä biologinen ominaisuus että kulttuurinen ilmiö. Sillä on geneettinen perusta, mutta siihen vaikuttavat myös ikä, ympäristö ja kosmetiikka. Väri vaihtelee ihmisten välillä ja elämän aikana, ja erilaiset värjäysmenetelmät mahdollistavat sekä luonnollisen että muokatun ulkonäön.