hiukkaspuolen

Hiukkaspuolen on termi, jota käytetään kuvaamaan kvanttimekaniikassa ilmiöitä, joissa mikroskooppiset järjestelmät käyttäytyvät paikallisesti havaittavina hiukkaina. Se on osa aaltopartikkeli-dualismia, jonka mukaan sama objekti voi ilmentää sekä hiukkasmaisia että aaltoisia ominaisuuksia. Hiukkaspuoli korostuu tilanteissa, joissa havaittavat tapahtumat ovat lokaaleja ja energian sekä momentumin kvantittuneita.

Esimerkkejä hiukkaspuolesta ovat fotonien ja elektronien havaitseminen yksittäisinä detektoreihin osuvina törmäyksinä sekä kvantittuneet energiat ja momentit. Fotoelektrinen vaikutus ja Comptonin vuorovaikutukset tukevat käsitystä hiukkasmaisesta käyttäytymisestä: säteily tai hiukkanen vuorovaikuttavat paikassa, ja havainto muodostuu erillisenä, lokaalisena tapahtumana.

Toisaalta sama objekti voi osoittaa aallonkaltaista käyttäytymistä interferenssikokeissa, kun mittaukset eivät rajoita hiukkasmaisia ominaisuuksia. Tämä on keskeinen osa Bohrin täydentävyysperiaatetta: hiukkanen ja aalto voivat ilmentyä riippuen siitä, miten tutkimus kohdistuu.

Historiallisesti hiukkaspuoli kehittyi Planckin, Einsteinin ja de Broglie'n työn myötä 1900-luvun alkupuoliskolla. Nykykäsityksen mukaan hiukkaspuoli on olennainen osa kvanttisista ilmiöistä, ja sen ymmärtämistä tarkastellaan yhdessä aalto-ominaisuuksien kanssa sekä erilaisten mittaus- ja tulkintakaavojen kautta.