hitsauskaasut

Hitsauskaasut ovat suojaavia kaasuja, joita käytetään hitsausprosesseissa suojaamaan hitsisulaa ja valokaarta ilmakehän hapettavilta ja epäpuhtauksilta. Ne estävät myös ilmassa olevan typen ja hapen reagoimista hitsin kanssa, mikä voisi heikentää sauman laatua. Oikean hitsauskaasun valinta riippuu hitsausprosessista, hitsattavasta materiaalista ja halutusta sauman ominaisuuksista.

Yleisimpiä hitsauskaasuja ovat argon (Ar), hiilidioksidi (CO2) ja happi (O2). Argon on inertti kaasu, joka soveltuu moniin materiaaleihin, kuten alumiiniin, ruostumattomaan teräkseen ja kupariin. Se tarjoaa hyvän valokaaren stabiilisuuden ja sileän hitsipinnan. Hiilidioksidi on reaktiivisempi kaasu, jota käytetään pääasiassa hiiliteräksen MIG/MAG-hitsauksessa. Se on edullisempaa kuin argon, mutta voi aiheuttaa enemmän roiskeita ja karstoittumista. Happea lisätään joskus pieniä määriä argonin sekaan parantamaan valokaaren ominaisuuksia ja auttamaan metallin sulamisessa.

Yhdistelmäkaasut, jotka koostuvat useammasta eri kaasusta, ovat myös yleisiä. Esimerkiksi argon-hiilidioksidiseokset (esim. Ar/CO2 80/20) ovat suosittuja hiiliteräksen hitsauksessa, tarjoten tasapainon kaasun hinnan ja hitsauslaadun välillä. Myös argon-happi-seoksia käytetään erikoistapauksissa. Kaasujen puhtaus on tärkeää, sillä epäpuhtaudet voivat heikentää hitsin laatua merkittävästi. Hitsauskaasuja säilytetään ja kuljetetaan painepulloissa tai nesteytettynä.