hepatosyyttiin

Hepatosyytti on maksasolujen pääsolut, jotka muodostavat maksakudoksen parenkyymiä. Hepatosyytit ovat tavallisesti polygonaalisia, noin 20–30 mikrometriä suuria, ja ne järjestäytyvät maksalohkojen rinnakkaisten solukon pilareiksi, joiden välissä kulkevat sinusoideiksi kutsutut verikanavat. Solut sisältävät runsaan endoplasmallisen järjestelmän, Golgin laitteen sekä lukuisia mitokondrioita ja suurikokoisen tuman.

Tehtävät: Hepatosyytit vastaavat suurimmasta osasta maksan toimintaa. Ne osallistuvat hiilihydraattien, rasvojen ja proteiinien metaboliaan, varastoivat glikogeenia ja tuottavat plasman proteiineja, kuten albumiinia, sekä osa hyytymistekijöistä. Ne erittävät sappia canalikulusten kautta maksakanavistoon, joten ne osallistuvat sappien tuotantoon ja lipidien pilkkomiseen. Detoksifikaatiossa ne suorittavat sekä vaiheen I- että vaiheen II -reaktioita, konjugaatioineen, jolloin aineet muuttuvat vesiliukoisemmiksi.

Rakenne ja regeneraatio: Maksasolut ovat erittäin regeneratiivisia; vaurion jälkeen ne voivat jakautua ja korjata kudosta. Maksan toiminta ja alueellinen erikoistuminen riippuvat veren hapenkadosta, mikä ilmenee pienryhminä (zone 1–3) maksasoluissa.

Sairaudet ja tutkimus: Hepatosyyttien vauriot voivat johtaa rasvoittumiseen (NAFLD), maksakatkokseen, tulehduksiin sekä fibroosiin ja kirroosiin pitkäaikaisessa vaurioitumisessa. Tutkimuksessa käytetään primaarisia hepatosyyttejä sekä hepatosyyttimallinnuksia lääkeaineiden metabolian ja toksisuuden tutkimukseen.

---