Hepatosyytit

Hepatosyytit ovat maksan parenkyymiä muodostavien solujen pääsolutyypejä. Ne ovat polyhedraalisen muotoisia, noin 20–30 mikrometrin kokoisia, ja ne muodostavat maksalevyjä, jotka kiertävät maksalobulin keskuksessa olevaa sentraalivenaa. Solut ovat tiiviisti yhteydessä toisiinsa tiiviillä liitoksilla ja muodostavat kanalikulitoita eli bile canaliculi -kanavia, joiden kautta sappineste erittyy. Veri virtaa maksalobulien sinusoideissa, joiden kautta portaaliveri ja haimaton arteriovenaalinen veri kulkevat hepatozyyttien välissä ennen poistumistaan kohti keskiveriä.

Hepatosyytit hoitavat suurimman osan maksan toiminnoista. Ne osallistuvat hiilihydraatti-, rasva- ja proteiinimetaboliaan, varastoivat glycogeeniä ja säätelevät veren glukoseitasoja sekä lipoproteiinien ja kolesterolin synteesiä. Ne tuottavat useita plasmaproteiineja, kuten albumiinia ja hyytymistekijöitä, sekä erittävät sappinestettä, joka kulkee kanalikulien kautta pienempiin sapiteitä kohti maksan ulospäin suuntautuvaa sapiteitä. Lisäksi hepatosyytit konjugoivat bilirubiinia ja osallistuvat detoksifikaatioon, muun muassa mono- ja dioksidoitujen yhdisteiden metaboliaan CYP450 -entsyymien avulla.

Hepatosyytit voivat regeneroitua merkittävästi: aikuiset solut voivat jakautua maksavaurion jälkeen, mikä mahdollistaa maksafunktion palautumisen osittain palautuvassa vauriotilanteessa. Maksan verenkierto perustuu kaksinkertaiseen verenlähteeseen, portaaliväylien ja hepaticarteryn tuomaan verenkiertoon, jonka hoitaa sinusoideissa tapahtuva aineiden muuntelu ennen veren poistumista keskivena kautta kohti maksaveneä.