hengitysjärjestelmästä

Hengitysjärjestelmä on elintärkeä elimistön toiminta, joka vastaa hapen kuljetuksesta keuhkoista verenkiertoon ja hiilidioksidin poistamisesta verenkierrosta ulos elimistöstä. Se koostuu useista toisiinsa liittyvistä osista, jotka työskentelevät yhdessä hengitysprosessin mahdollistamiseksi.

Pääasialliset hengitysjärjestelmän osat ovat nenä, nielu, kurkunpää, henkitorvi, keuhkoputket ja keuhkot. Nenä ja suu toimivat ilman sisään- ja ulosvirtauksen porttina. Nenäontelo lämmittää, kostuttaa ja suodattaa sisäänhengitettävää ilmaa ennen sen kulkeutumista edelleen. Nielu on yhteinen reitti sekä ruoalle että ilmalle. Kurkunpäässä sijaitsevat äänihuulet, jotka mahdollistavat puheen. Henkitorvi kuljettaa ilmaa keuhkoihin, ja se haarautuu kahteen pääkeuhkoputkeen, jotka johtavat kumpikin toiseen keuhkoon.

Keuhkot ovat hengitysjärjestelmän keskeiset elimet. Ne sijaitsevat rintaontelossa ja ovat täynnä lukemattomia pieniä ilmarakkuloita eli alveoleja. Alveolien seinämät ovat erittäin ohuita, ja niiden ympärillä on tiheä kapillaarisuoniverkosto. Tässä alveolien ja kapillaarien rajapinnassa tapahtuu kaasujen vaihto: happi siirtyy ilmasta vereen ja hiilidioksidi verestä ilmaan poistettavaksi.

Hengitysliikkeen synnyttävät pääasiassa pallea ja kylkivälilihakset. Sisäänhengityksessä pallea supistuu ja laskeutuu, ja kylkivälilihakset supistuvat vetäen rintakehää ylöspäin ja ulospäin, mikä laajentaa rintaonteloa ja paine keuhkoissa laskee ilman virratessa sisään. Uloshengitys on usein passiivinen prosessi, jossa pallea ja kylkivälilihakset rentoutuvat, rintakehä pienenee ja ilma poistuu keuhkoista.