helisummutust

Helisummutus on äänien ja ääniaaltojen etenemisen hallintaan ja vähentämiseen suunnattujen menetelmien kokonaisuus. Termi voi kattaa sekä passiiviset että aktiiviset keinot, joilla pyritään alentamaan melua sekä parantamaan äänenlaadultaan haluttujen tilojen akustiikkaa. Helisummutusta käytetään sekä rakentamisessa että teollisuudessa, kuljetuksissa ja kuluttajatuotteissa.

Passiiviset menetelmät perustuvat ääniaallon vaimentamiseen jo sen lähteessä tai sen tiellä. Tällaisia keinoja ovat äänieristeiset rakenteet ja koteloinnit, massan lisääminen rakenteisiin, ääntä absorboivat materiaalit kuten eristeet ja akustinen lattian- sekä seinien peittäminen, sekä rakenteiden mekaaninen decoupling eli tärinän erottaminen. Passiiviset ratkaisut ovat usein luonteeltaan rakenteellisia ja ne vaikuttavat koko spektriin sekä tiloissa että ajoneuvoissa.

Aktiiviset menetelmät käyttävät signaalinkäsittelyä ja vastakkaista ääntä tuottavia laitteita. Näihin kuuluvat anturit, säätöyksiköt ja kaiuttimet, jotka tuottavat anti-ääntä taustamelua vastaan. Aktiivista äänensummutusta hyödynnetään esimerkiksi kuulokkeissa, ilmanvaihtojärjestelmissä, ajoneuvoissa sekä tiloissa, joissa tilavuuden tai melun hallinta on haastavaa passiivisesti.

Mittaaminen ja standardit perustuvat äänitasotason mittauksiin desibeleinä sekä tilojen akustisiin mittareihin kuten STL, NRC ja RT60. Helisummutuksen tehokkuus arvioidaan tyypillisesti sitä, kuinka monta desibeliä melu vähenee ja miten äänilähde kuuluu.

Tämän alan haasteisiin kuuluu etenkin matalien taajuuksien vaimennus, tilan koon ja kustannusten rajoitukset sekä optimaalisen ratkaisun valinta rakennuksen, koneen tai laitteen käyttötarkoituksen mukaan.