heksadesimaalijonon

Heksadesimaalijono (heksadesimaalinen merkkijono) tarkoittaa jonoa merkkejä, joiden sallitut merkit ovat 0–9 ja A–F (tai a–f). Se on heksadesimaalisessa (base-16) järjestelmässä esitetty data, joka helpottaa binääridatan lukemista ja tallentamista ihmisten luettavaksi muodossa. Heksadesimaalijonoa käytetään yleisesti sekä ohjelmointiin että tiedon esittämiseen tekstimuodossa.

Heksadesimaalijonon käyttötarkoitukset liittyvät binääridatan käsittelyyn. Kun binääridata halutaan esittää tekstiä lukukelpoisemmin tai tallentaa kompaktisti, käytetään hex-esitystä. Yleisiä kohteita ovat muistiosoitteet ja tavujen esitys, väriarvot (#RRGGBB), GUID- ja UUID-arvot sekä hajautusarvot kuten SHA-256, jotka esitetään hex-muodossa. Heksadiat voidaan helposti muuntaa takaisin binääriksi tai takaisin alkuperäiseen muotoonsa tarpeen mukaan.

Merkinnän ominaisuudet liittyvät bittitason esitykseen. Jokainen hex-merkki vastaa 4 bittiä (nibble). Kaksi hex-merkkiä muodostaa tavun (8 bittiä). Esimerkki: hex-merkintä 1A vastaa binääriä 00011010. Tämä kaksinumeroisuus mahdollistaa nopean konversion binääridatan ja tekstimuodon välillä sekä helpon käsittelyn ohjelmistoissa.

Esimerkkejä ja muotoja. Värit voivat näkyä muodossa #RRGGBB, kuten #FFAA33. UUID:t koostuvat useista hex-lyhenteistä, usein esitettynä yhdistettynä välimerkeillä. ASCII-merkkijono voidaan esittää hex-muodossa, esimerkiksi 'Hello' vastaa 48656C6C6F.

Validointi ja rajoitteet. Sallitut merkit ovat 0–9 ja A–F, ja merkkijonon pituus vaihtelee kontekstin mukaan. Monissa tapauksissa tavujen määrä on tarkka (esim. 32 hex-merkkia SHA-256:lle, 16 hex-merkkia 64-bittiselle osoitteelle). Säännöllisiä lausekkeita voidaan käyttää tarkistuksessa, kuten ^[0-9a-fA-F]+$ sekä pituusrajoja.

---