havaitsemishäiriöistä

Havaitsemishäiriö tarkoittaa aistien kautta tapahtuvaan tiedon vastaanottamiseen ja sen tulkitsemiseen liittyvää poikkeamaa. Se voi koskea mitä tahansa aistia, kuten näköä, kuuloa, hajua, makua tai tuntoa. Havaitsemishäiriöt eivät ole harvinaisia ja voivat ilmetä monin eri tavoin.

Yleisimpiä havaitsemishäiriöitä ovat aistiharhat eli hallusinaatiot, joissa henkilö kokee aisti-informaatiota, jolle ei ole ulkoista vastinetta. Näköharhat voivat ilmetä näkemyksinä esineistä, hahmoista tai valoista, kun taas kuuloharhat saattavat sisältää puhetta, ääniä tai musiikkia. Myös kosketus-, haju- ja makuharhoja voi esiintyä.

Havaitsemishäiriöiden taustalla voi olla monia syitä. Ne voivat liittyä neurologisiin sairauksiin, kuten skitsofreniaan, psykooseihin tai tietyntyyppisiin aivovaurioihin. Myös päihteiden käyttö, lääkkeiden sivuvaikutukset tai voimakas stressi voivat laukaista tai pahentaa havaitsemishäiriöitä. Joissakin tapauksissa syytä ei löydetä.

On tärkeää huomata, että havaitsemishäiriöiden kokeminen ei automaattisesti tarkoita vakavaa sairautta, mutta ne ovat aina oire jostakin, ja siksi ne tulisi tutkia ammattilaisen toimesta. Diagnoosi perustuu yleensä haastatteluun ja muihin tutkimuksiin. Hoito riippuu taustalla olevasta syystä ja voi sisältää lääkitystä, terapiaa tai elämäntapamuutoksia.