haponemäsaineen

Haponemäsaineen käsite kuvaa ainetta, joka voi toimia sekä happona että emäksenä Brønsted-Lowry -käsitteen mukaan. Tällainen aine tunnetaan amfoteerisena (amfoteroisena) aineena. Sen rooli acid–base -reaktioissa riippuu ympäröivästä pH:sta sekä reagoivien aineiden luonteesta: se voi luovuttaa protonin muodostaen konjugoitua emästä (esimerkiksi H2O -> OH−) tai vastaanottaa protonin muodostaen konjugoitua happona toimivaa rakennetta (H2O + H+ -> H3O+).

Esimerkkejä amfoteerisista aineista ovat vesi (H2O), alumiinioksidi (Al2O3) ja sinkkidioksidi (ZnO). Joidenkin aminohappojen rakenneosat sekä joidenkin orgaanisten yhdisteiden ryhmät voivat olla amfoteerisia. Amfoteeriset oksidit ja karbonaatit ovat tyypillisiä esimerkkejä; bikarbonaatti (HCO3−) on amfoterinen anioni, joka voi toimia sekä happona että emäksenä riippuen pH:sta.

Käytännön merkitys: Haponemäsaineiden kyky muuttaa rooliaan tekee niistä keskeisiä buffering-reaktioissa sekä monissa biologisissa ja ympäristökemiallisissa prosesseissa. Esimerkkinä bikarbonaatti toimii sekä happona että emäksenä sen pH-olosuhteista riippuen.

Teollisuudessa amfoteerisia yhdisteitä hyödynnetään korroosion hallinnassa, katalyysissä sekä vedenkäsittelyssä, joissa pH:n säätö ja reaktioketjujen ohjaaminen ovat tärkeitä.