hammasimplanteissa

Hammasimplanteissa tarkoitetaan keinotekoisia hampaiden juuria, jotka upotetaan leukaluuhun korvaamaan kadonneita hampaita. Implantit voivat tukea yksittäistä kruunua, useamman hampaan sillan tai koko purennan kiinteää protetiikkaa.

Implantti koostuu yleensä kolmesta osasta: itse ruuvi-tyyppinen implantti, abutment (yhdistää implantin ja protetiikan) sekä lopullinen hammasproteesin kannatin (kruunu tai silta). Materiaalina käytetään pääasiassa titaania tai titaaniseoksia; vaihtoehtoisesti voidaan käyttää zirconiaa. Pinnan käsittely parantaa kiinnittymistä luuhun (esim. karhentaminen, hiekkapuhallus, pinnoitteet).

Osseointegroituminen tarkoittaa luun ja implantin välisen kiinnittymisen muodostumista. Paranemisaika on tavallisesti 3–6 kuukautta, riippuen luiden laadusta ja potilaan terveydestä. Kuormitus voidaan toteuttaa välittömästi tai viiveellä suunnitelman mukaan riippuen tapauksesta ja kirurgisesta harkinnasta.

Indikaatiot ovat yksittäisen hampaan korvaaminen, useamman hampaan tukeminen sillalla sekä koko purennan kiinteä korvaus. Potilaalla tulee olla riittävä leukaluun tilavuus ja hyvä suunteraus. Joissakin sairauksissa, kuten diabeteksessa tai tupakoinnissa, sekä säteilytyksen jälkeen, komplikaatioriski voi olla suurempi. Yleisesti menestyvyys riippuu hoidon laadusta; viiden vuoden tulokset sijoituvat usein noin 90–98 prosenttiin.

Ylläpito: säännöllinen hammaslääkärin seuranta, hyvä suuhygienia ja kiinnitysten tarkistus. Mahdollisia komplikaatioita ovat peri-implantitis (infektio tukikudoksissa), implantin löystyminen tai murtuma sekä protetiikan epäonnistuminen. Ennaltaehkäisy ja asianmukainen hoito parantavat pitkän aikavälin tuloksia.