hallintakulujen

Hallintakulut ovat yrityksen tai muun organisaation yleishallinnon ja tukitoimintojen kustannuksia, jotka eivät liity suoraan tuotettujen tavaroiden tai tarjottujen palvelujen tuotantoprosessiin. Näihin kuuluvat esimerkiksi hallinnollisen henkilöstön palkat ja sosiaaliturvamaksut, tilojen ylläpito ja vuokrat, IT-tuki, kirjanpito ja taloushallinto, oikeudellinen neuvonta sekä muut hallinnon ostot ja palvelut. Myös koulutus, matkustus ja viestintä voivat kuulua hallintakuluihin riippuen organisaation luokittelusta.

Kirjanpidollisesti hallintakulut ovat osa yrityksen toiminnan kuluja (tuloslaskelman kulu- tai menoerät). Kustannuslaskennassa ne voivat olla sekä kiinteitä että vaihtelevia ja ne usein jaetaan yleiskuluina, joita voidaan kohdistaa tuotantoprojekteille tai -tuotteille erikseen käyttämällä overhead-kertoimia tai muita kohdistusmenetelmiä. Tarkka luokittelu vaihtelee organisaation tilinpäätöksen ja kustannuslaskennan käytäntöjen mukaan.

Hallintakulujen seuraaminen ja hallinta on tärkeää kannattavuuden ja kustannustehokkuuden kannalta. Organisaatiot pyrkivät usein vähentämään hallintokuluja sekä parantamaan tuottavuutta käyttämällä esimerkiksi keskitettyjä palveluita (shared services), digitalisaatiota ja ulkoistamisvaihtoehtoja. Kohdentamista ja vertailua käytetään myös suorituskyvyn arvioinnissa sekä budjetoinnissa.

Sektori- ja kontekstikohtaisesti hallintakulujen merkitys vaihtelee. Julkisessa sektorissa ne kuvaavat hallinnon ja tukipalvelujen kustannuksia, kun taas voittoa tavoittelevat yritykset seuraavat hallintakulujen osuutta suhteessa tuotettujen tuotteiden tai palvelujen kustannuksiin. Suomessa hallintakulujen luokittelu ja raportointi määräytyvät tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten ja kirjanpitolain mukaan.