hajautusalgoritmilla

Hajautusalgoritmi, englanniksi hashing algorithm, on matemaattinen kaava tai prosessi, joka muuntaa minkä tahansa kokoisen syötteen kiinteän kokoiseksi merkkijonoksi, jota kutsutaan hajautusarvoksi tai tiivisteeksi. Tämä prosessi on yksisuuntainen, mikä tarkoittaa, että alkuperäisestä syötteestä on mahdotonta päätellä alkuperäistä dataa hajautusarvosta. Hajautusalgoritmeja käytetään laajasti tietojenkäsittelytieteessä ja kryptografiassa useisiin eri tarkoituksiin.

Yksi keskeinen käyttökohde on tiedon eheys. Kun tiedosto tai data on käsitelty hajautusalgoritmilla, saadaan ainutlaatuinen hajautusarvo. Jos data muuttuu edes hieman, uusi hajautusarvo on täysin erilainen. Vertaa-malla alkuperäistä ja uutta hajautusarvoa voidaan varmistaa, ettei dataa ole muutettu tahattomasti tai tahallisesti.

Toinen tärkeä sovellus on salasanojen tallennus. Sen sijaan, että salasanat tallennettaisiin selväkielisinä, ne hajautetaan ja vain hajautusarvot tallennetaan tietokantoihin. Kun käyttäjä yrittää kirjautua, syötetty salasana hajautetaan ja tulosta verrataan tallennettuun hajautusarvoon. Tämä estää salasanojen paljastumisen, vaikka tietokanta joutuisikin vääriin käsiin.

Lisäksi hajautusalgoritmeja hyödynnetään tietorakenteissa, kuten hajautustauluissa (hash tables), jotka nopeuttavat tiedon hakua. Niitä käytetään myös digitaalisissa allekirjoituksissa ja lohkoketjuteknologiassa varmistamaan transaktioiden turvallisuus ja muuttumattomuus. Esimerkkejä suosituista hajautusalgoritmeista ovat MD5, SHA-1 ja SHA-256, vaikka MD5:tä ja SHA-1:tä pidetäänkin nykyään turvallisuuspuutteidensa vuoksi vanhentuneina.