grammatisointia

Grammatisointi on kielitieteellinen käsite, jolla tarkoitetaan prosessia, jossa sanoista tai lauseenosista kehittyy yhä kieliopillisesti merkityksellisiä ilmaisuja. Prosessi kuvaa kielen historiallisen kehityksen ja variaation keskeisiä mekanismeja: alkuperäisen sanallisen merkityksen väheneminen ja uuden kielioppisen funktion omaksuminen.

Yleisiä vaiheita ovat semanttinen bleaching, jolloin sanan konkreettinen merkitys köyhtyy, sekä uudelleenanalyysi, jonka seurauksena rakenne saa uuden kielioppisen tehtävän. Grammatisointi voi johtaa aikamuodon, modaalisuuden tai aspektin ilmaisujen syntyyn sekä konjunktio- ja sidekäytön laajentumiseen. Prosessi etenee usein vähitellen ja tapahtuu useissa tasoissa samanaikaisesti.

Tutkimus kattaa sekä historialliset kielet että nykykielen. Tutkijat tarkastelevat tekstikokoelmia ja korpuksia sekä vertailevaa kielentutkimusta, ja käyttävät sekä perinteisiä että kognitiivisen linguistiikan lähestymistapoja. Yleisiä havaintoja ovat, että grammatisointi alkaa usein arkipäiväisestä sanasta tai lauseen osasta, joka saa uuden, vakaantuvan tehtävän kieliopillisesti.

Grammatisoinnin näkökulmasta kieli on dynaaminen järjestelmä, jossa vuorovaikutuksessa käytön sekä kielen sosiaalisen kontekstin kanssa syntyy uusia kielioppisia kategorioita. Näin selitetään, miten kielet järjestäytyvät ja muuttuvat yli ajan sekä miten eri kieliä voidaan vertailla niiden grammatisoinnin näkökulmasta.