grafiikkakykyä

Grafiikkakykyä on elektroniikkalaitteen kyky tuottaa ja esittää grafiikkaa, kuten kuvia, animaatioita ja videota. Se kuvaa sujuvuutta sekä visuaalisten ominaisuuksien hallintaa, kuten valaistusta, varjoja, tekstuurien näyttämistä ja kuvankäsittelyn laatua. Grafiikkakyky riippuu sekä laitteistosta että ohjelmistosta ja ilmenee sekä teoreettisina lukuarvoina että käytännön suorituskykynä.

Keskeisiä tekijöitä grafiikkakyvyn muodostumisessa ovat grafiikkaprosessori (GPU), muisti ja sen kaistanleveys sekä renderointiputkiston tehokkuus. Myös ohjelmisto- ja rajapintatuki vaikuttavat suuresti: yleisimmät grafiikkarajapinnat ovat OpenGL, DirectX, Vulkan ja Metal, joihin ajurit ja kehitystyökalut nivovat laitteiston mahdollisuudet. Grafiikkakyky sisältää lisäksi tukimuotoiset ominaisuudet, kuten reaaliaikaisen säteenseurantatekniikan, tekstuurinhallinnan sekä mahdolliset erityisominaisuudet, joita valmistajat tarjoavat suorituskyvyn ja visuaalisen laadun parantamiseksi.

Mittaus ja vertailu perusteet koostuvat sekä teoreettisesta laskentatehosta että todellisesta suorituskyvystä. Teoreettinen suorituskyky esitetään usein FP32-operaatioiden määränä (esimerkiksi gigaflops), muistivarannon koossa ja muistiväylän leveydässä. Käytännön suorituskyky mittautuu pelituloksilla, renderöintinopeudella (fps) ja kuvantarkkuudella erilaisissa sovelluksissa sekä käyttötilanteissa.

Käyttökontekstit vaihtelevat integroiduista grafiikkapiireistä erillisiin (tehotason mukaan) ja mobiili- sekä työasemakäyttöön. Grafiikkakykyä arvioidaan käyttötarkoituksen, ohjelmistovaatimusten ja energiatehokkuuden perusteella.