fotopigmenttejä

Fotopigmenttejä ovat valolle herkkiä molekyylejä, jotka löytyvät silmän verkkokalvolta. Ne ovat välttämättömiä näkemiselle, sillä ne muuttavat valoenergian sähköisiksi signaaleiksi, jotka aivot tulkitsevat kuviksi. Fotopigmenttejä on kahdenlaisia: sauvoja ja tappisoluja varten.

Sauvojen fotopigmentti, nimeltään rodopsiini, vastaa hämäränäöstä eli näkemisestä heikossa valaistuksessa. Sauvoja on verkkokalvolla enemmän kuin tappisoluja, ja ne ovat erittäin herkkiä valolle. Rodopsiini koostuu proteiinista, opsiinista, ja retinoideihin kuuluvasta valoherkästä molekyylistä, 11-cis-retinaalista. Kun valo osuu rodopsiiniin, 11-cis-retinaali muuttuu trans-retinaaliksi, mikä käynnistää signaaliketjun, joka johtaa sähköisen impulssin muodostumiseen.

Tappisoluja on kolmenlaisia, ja ne vastaavat värien havaitsemisesta sekä tarkasta näkemisestä kirkkaassa valossa. Kukin tappisolutyyppi sisältää omanlaistaan fotopigmenttiä, joka on herkkä tietyille aallonpituuksille valoa: punaiselle, vihreälle tai siniselle. Tappisolujen fotopigmentit, joita kutsutaan opssiineiksi, toimivat samalla periaatteella kuin rodopsiini. Kun valo osuu niihin, ne muuttuvat, ja aivot yhdistävät eri tappisolujen signaalit muodostaakseen värisävyt. Valon puute tai toimintahäiriöt fotopigmenttien toiminnassa voivat johtaa näköongelmiin, kuten värisokeuteen tai yöhönäön heikkenemiseen.