fluoriyhdisteille

Fluoriyhdisteet ovat kemiallisia yhdisteitä, joissa fluor-atomi on sitoutunut toiseen atomiin. Niitä on sekä epäorgaanisia että orgaanisia. Epäorgaanisiin fluoriyhdisteisiin kuuluvat muun muassa natriumfluoridi NaF, kalsiumfluoridi CaF2 sekä fluorihapot ja niiden suolat. Orgaaniset fluoriyhdisteet sisältävät hiili–fluori-sidoksia (C–F), ja niihin kuuluu sekä hyvin reaktiivisia että erittäin stabiileja yhdisteitä.

Ominaisuudet vaihtelevat laajasti fluoriyhdisteittäin. Fluorin elektronegatiivisuus on erittäin korkea, ja monien yhdisteiden C–F-sidokset tekevät niistä kestäviä kemiallisesti sekä usein sekä vähemmän reaktiivisia että vedenkestäviä. PFAS-ryhmän yhdisteet ovat erityisen pysyviä ympäristössä ja voivat kerrostua organismeihin.

Käyttökohteita ovat muun muassa hammashuollon lisäaineet (naF), teollisuus (fluoropolymeerit kuten PTFE) sekä uraanin rikastuksessa käytetty uraanifluoridi UF6. Lääketieteessä ja kemian tutkimuksessa fluoriyhdisteitä hyödynnetään katalyyteissä, kuvantamisessa sekä erilaisten lääkeaineiden suunnittelussa.

Turvallisuus ja ympäristö: monet fluoriyhdisteet voivat olla myrkyllisiä tai haitallisia ympäristölle, etenkin pysyvät PFAS-yhdisteet. Niiden valmistus, käyttö ja hävittäminen ovat tarkasti säänneltyjä, ja tutkimukset tähtäävät kestävämpien sekä vähemmän pysyvien fluoriyhdisteiden kehittämiseen.

Tutkimus ja kehitys keskittyy edelleen fluoriyhdisteiden ympäristövaikutusten vähentämiseen sekä uusien, turvallisempien aineiden kehittämiseen, jotka säilyttävät tarvittavat ominaisuudet mutta aiheuttavat vähemmän riskejä.