flokuloinnin

Flokulointi on vesienkäsittelyn vaihe, jossa pienhiukkaset ja kolloidiset aineet yhdistetään suuremmiksi flokkeiksi, joita on helpompi poistaa saostuksen ja sedimentaation sekä mahdollisesti suodatuksen kautta. Sen tavoitteena on parantaa sameuden, hajun ja epäpuhtauksien poistoa sekä optimoida käsittelyprosessin tehokkuutta.

Mekaniikka pohjautuu hiukkasten elektrostaattisen varauksen neutralointiin sekä törmäilyyn ja vetovoimaan, jotka johtuvat kemiallisista ja fysikaalisista tekijöistä. Saostus- ja flokulointiaineet, kuten alumiini- tai rautasuolat sekä polymeerit, auttavat neutraloimaan varauksia ja muodostamaan suurempia, helpommin laskeutuvia flokkeja. Polymeerit voivat toimia sillanrakentajina, jolloin pienet hiukkaset sitoutuvat toisiinsa.

Prosessi toteutetaan tyypillisesti kahdessa vaiheessa: nopea sekoitus, jolla saostusaine jakautuu nopeasti, ja sen jälkeen hidas sekoitus flokuloinnille, jonka aikana flokit kasvavat. Sekoitusnopeudet ja kestot sekä pH-arvot ja kemikaalien annostukset vaikuttavat lopputulokseen.

Flokulointia käytetään laajasti vedenkäsittelyssä ja teollisten jäteveteen käsittelyssä. Se tehostaa saostusta, laskeutumista ja suodatusta sekä vähentää kiintoainetta, väriaineita ja hajua.

Valvonta ja optimointi tapahtuvat usein kokeellisesti jar-testeillä ja prosessin mittauksilla, jotka määräävät parhaiten mittasuhteet kemikaalien annostelulle sekä sekoitusajoille.