fettsyrasyntasenzymets

Fettsyrasyntasenzymet ovat entsyymikokonaisuus, joka vastaa de novo -rasvahappojen synteesistä useimmissa eläin- ja mikrobialajissa. Päätuotteena muodostuu palmitaatti (C16:0), jota voidaan elongoida tai desaturaatiosta muokata. Eläinsoluissa tämä järjestelmä toimii tavallisesti solulimassa ja on tärkeä energian ja rakennusainemateriaalin lähde, erityisesti maksassa, rasvasolukossa ja muissa nopeasti proliferoivissa kudoksissa.

Rakenne ja mekanismi: useimmilla eläimillä fettsyrasyntetase I (FAS I) on yksi suuri monofunktionaalinen entsyymi, joka koostuu useista katalyyttisista domeeneistä sekä acyl carrier protein (ACP) -osiosta. Domeenit vastaavat ketjuttamiskehiä, kuten kondensaatiota, reduktioita ja vedenpoistoa, jotka yhdessä kasvattavat rasvahappoketjua kahdella hiiliatomilla kierroksittain. Reitin alussa ACP:lle siirretään acetyl-CoA sekä malonyl-CoA, jonka avulla ketjua pidennetään, kunnes spiritoitu palmitoyyli-ACP vapautuu teoreettisen hydrolyysin kautta palmitaatiksi.

Energia ja lähteet: prosessi käyttää NADPH:ta pelkästään sidonnaisena vedynsiirrona. NADPH:n lähteinä toimivat pentoosifosfaatin tie ja malikaasien reitit. FAS I on cytosolissa, ja sen toiminta on voimakkaasti hormonisesti ja ravinnosta riippuvaista.

Säädelmä ja variaatiot: ihmisellä FASN on keskeisesti säädelty; insuliini lisää sen ilmentymää ja toiminnan aktiivisuutta, kun taas glukagon ja muut stressitekijät voivat estää sen. Bakteereissa ja kasveissa vastaava FAS II -järjestelmä koostuu erillisistä entsyymeistä, mikä näkyy rakenteen ja sääntelyn eroissa.

Kliininen merkitys: FAS:n korkea ilmiasu ja aktiivisuus on liitetty useisiin sairauksiin, mukaan lukien syöpä ja liikalisäystä edistävät tilat. Tutkitaan FAS-inhibiittoreita potentiaalisina terapioina.