evaporiteesiintymät

Evaporiteesiintymät ovat mineraaliesiintymiä, jotka muodostuvat, kun suolapitoinen vesi haihtuu jättäen jälkeensä kiteytyneitä mineraaleja. Nämä esiintymät syntyvät tyypillisesti kuivissa tai puolikuivissa ilmastoissa, joissa haihtuminen on voimakasta ja sademäärä vähäistä. Tällaisia ympäristöjä ovat esimerkiksi suolajärvet, merenlahdet ja suolatasangot. Evaporitesiintymiä esiintyy myös geologisten prosessien, kuten mannerliikuntojen tai tulivuoritoiminnan, seurauksena syntyneissä altaissa, joihin vesi kerääntyy ja haihtuu.

Yleisimpiä evaporittimineraaleja ovat halit (ruokasuola), kipsi ja anhydriitti. Myös erilaiset suolat, kuten sulfaatit, karbonaatit ja halidit, voivat muodostaa merkittäviä esiintymiä. Evaporiteesiintymien koko ja koostumus vaihtelevat suuresti riippuen paikallisista geologisista olosuhteista ja käytetyn veden suolapitoisuudesta. Joissakin tapauksissa esiintymät voivat olla ohuita kerroksia maan pinnalla, kun taas toisissa tapauksissa ne voivat muodostaa paksuja, jopa satojen metrien syvyisiä kerrostumia.

Evaporiteesiintymillä on merkitystä useilla teollisuudenaloilla. Niitä hyödynnetään muun muassa suolan tuotannossa, rakennusmateriaalien valmistuksessa (kuten kipsilevyt) ja kemianteollisuuden raaka-aineena. Lisäksi tietyt evaporittimineraalit ovat tärkeitä fossiilisia polttoaineita muodostavien sedimenttien suojaamisessa. Geologisesti evaporitesiintymät voivat myös toimia merkkeinä muinaisista ilmastoista ja vesistöistä.