etyyliestereistä

Etyyliestereistä (etyyliesterit) ovat esterien ryhmä, joissa alkoholi-osa on etanolin peräisin oleva etyli-ryhmä ja karboksyylihappojen osuus muodostaa esteriyhteen. Yleinen kaava on R–COO–CH2CH3, jossa R on karboksyylihappoyhdisteen hapeton atomi tai monimutkaisempi ryhmä. Etyyliestereitä syntyy sekä luonnossa että teollisuudessa, ja niitä käytetään laajasti sekä liuottimina että raaka-aineina.

Nomenklatuurassa esterille annetaan karboksyylihapon nimeämisestä johtuva nimi, jossa -ic acid korvataan -yl esterillä ja alkoholin osa kuvataan etyylin nimellä. Esimerkiksi etikkahapon etyylesteri on etyyliamidihappojen termi ei, vaan etyyletikkahappo.

Syntetisoituja lähestymistapoja ovat Fischerinesteröinti, jossa karboksyylihappo reagoi etanolihapon kera vahvassa katalyytissä (esim. rikkihappo) tuottaen etyylesteren ja veden. Toisen polun muodostaa transesteröinti, jossa triglyceridit tai muut esterit reagoivat ethanolamin kanssa, muodostaen fatty acid ethyl esters (FAEE) – tärkeä biodieselin vaihtoehto. Etyyliestereitä voidaan myös valmistaa reagoimalla happi-klorideja alkoholin kanssa.

Ominaisuudet vaihtelevat yleisesti, mutta etyylestereillä on usein kohtalaisen alhainen kiehumispiste ja ne ovat polaariselta kannalta keskitasoisia. Monet etyylestereistä ovat tuoksullisia ja niitä käytetään myös maku- ja tuoksu- sekä aromituotteissa. Erityisen merkittäviä ovat fatty acid ethyl esters biodieselissä sekä etyli-etikkahappoesteri (et-ylietan), joka on laajalti käytetty liuotin.

Turvallisuus ja ympäristö, Etyyliestereiden palovaarat ovat tyypillisiä, ja hapon tai emäksen kanssa tapahtuva hydrolyysi palauttaa takaisin etanolin ja karboksyylihapon. Prosessit ja käyttö huomioivat yleensä biodegradoitavuuden ja ympäristövaikutukset.