eräityisyyden

Eräityisyys on tilan tai ominaisuuden käsite, joka kuvaa henkilön taipumusta tai arvostusta eristäytymiseen ja yksinäisyyteen. Se voi ilmetä elämäntapana, jossa ihminen hakeutuu vähemmän sosiaalisiin kontakteihin, sekä ajatus- tai kulttuurillisena ilmiönä, joka korostaa hiljaisuutta, omavaraisuutta ja yhteisöstä erossa olevaa elämää.

Termi juontuu sanasta erä, jolla viitataan erämaahan, luonnon keskelle vetäytymiseen sekä yksinäisyyden kokemukseen. -isyys on suomen kielen pääte, jolla muodostetaan tila- tai ominaisuus kuvaava substantiivi. Eräityisyydestä puhuttaessa voidaan viitata sekä vapaaehtoiseen valintaan että tilanteisiin, joissa yksilö tähtää rauhallisempaan elämänrytmiin tai luonnonläheisyyteen.

Käyttökontekstit vaihtelevat: eräityisyys voi tarkoittaa yksilöllistä elämäntapaa, jossa ihmiset asuvat maaseudulla tai erämaassa, sekä kulttuurisia ja kirjallisia kuvia, joissa luonto ja eristäytyminen nähdään arvon ja identiteetin lähteenä. Toisaalta käsite voi kuvailla tilapäistä tai paineiden seurauksena tapahtuvaa vetäytymistä kaupungin hektisyydestä, mikä ilmenee esimerkiksi digitaalisuuden vähentämisenä tai sosiaalisen kontaktin rajoittamisena.

Eräityisyydellä on sekä toiminnallinen että symbolinen ulottuvuus: se voi kuvata valintaa elämän rauhoittamiseksi sekä kulttuurista tai kirjallista teemaa, jossa luonto ja yksinäisyys ovat keskeisiä.