erottautumistekijänä
Erottautumistekijänä on termi, jota käytetään kuvaamaan muuttujaa tai tekijää, joka erottelee ryhmien, tuotteiden tai ilmiöiden välisiä eroja. Käytännössä kyse on ominaisuudesta, jonka perusteella voidaan selittää osa havaituista erosta tai erilaisten tulosten taustalla olevaa vaihtelua tutkimus- tai suunnittelukontekstissa. Termi korostaa sitä, mikä tekijä mahdollistaa eroja havainnoitavien ilmiöiden välillä.
Etymologia ja käyttö. Suomen kieltä käytetään konstruktiona, jossa erottuminen ja tekijä yhdistyvät muodossa “erottautumistekijänä” eli roolina,
Sovelluskohteet. Erottautumistekijänä voi olla esimerkiksi tuotteen hinta, ominaisuudet, brändi tai palvelu, sekä yksilön taustatekijät kuten ikä,
Menetelmät. Tekijän vaikutusta tutkittaessa käytetään tilastollisia menetelmiä, kuten regressio-, ANOVA- tai discriminanttianalyyseja, sekä tarvitulle tutkimusasetukselle soveltuvaa
Rajoitteet. Erottautumistutkimus ei yksistään todista syy-seuraussuhteita, vaan osoittaa korrelaatioita ja eroja kontekstissaan. Tekijöiden tulkinnat on asetettava