erikoisopetus

Erikoisopetus on opetuksen järjestämisen muoto, jossa annetaan erityistä tukea oppilaille, joilla on oppimis- tai koulunkäyntiin liittyviä erityistarpeita. Näitä voivat olla esimerkiksi vamma, oppimisvaikeudet, kielen tai puheen kehityksen erityistarpeet sekä muut syyt, jotka vaikeuttavat oppimista. Erikoisopetus toteutuu sekä yleisopetuksen sisällä että erillistä opetusta vaativissa tilanteissa.

Päätökset erikoisopetuksesta sekä sen sisällön suunnittelu tehdään kunnassa koulun yhteistyönä. Oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen suunnitelma (HOPS), jossa määritellään tavoitteet, käytettävät tukimuodot sekä arviointimenetelmät. Tukimuotoja voi olla esimerkiksi tehostettu tuki yleisopetuksessa, erityisopetus pienryhmässä tai erillisessä luokassa, sekä mahdollisesti siirtyminen erilliseen erityiskouluun tai -luokkaan.

Tukitoimet voivat sisältää yksilöllistettyä opetusta, lisäaikaa, apuvälineitä, avustajia sekä yhteistyötä terapiapalveluiden, kuten puhe- ja toimintaterapian kanssa. Oppilaan tarpeiden mukaan suunnitelmaan voidaan sisällyttää myös erilaisia pedagogisia menetelmiä, kuten eriyttäviä opetusmenetelmiä tai digitaalisia tukimuotoja.

Lainsäädäntö ja ohjaus: Erikoisopetus perustuu perusopetuslakiin sekä opetussuunnitelman perusteisiin ja valtakunnallisiin ohjeisiin. Tavoitteena on inkluusio, oppilaan oikeus saada yksilöllistä tukea sekä mahdollisuus oppia ja kehittyä osana omannäköistään oppimis- ja kasvupolkua.

Käytännössä erikoisopetus pyrkii tukemaan jokaisen oppilaan osallistumista, edistämään osaamista ja turvaamaan tasavertaiset mahdollisuudet koulutielle. Se painottuu erityisesti yksilölliseen huomioon, moniammatilliseen yhteistyöhön sekä koulun mukaan ottamiseen osana oppilaskeskeistä toimintakulttuuria.