epäonnisuuden

Epäonnisuus on suomenkielinen käsite, joka viittaa huonoon onneen tai epäedullisiin tapahtumiin. Se kattaa sekä yksittäiset sattumukset että pitkittyneet epäonnistumisten sarjat. Käytännössä epäonnisuus kuvaa tilaa, jossa asiat eivät etene suunnitelmien mukaan ja aiheuttavat vastoinkäymisiä tai harmia.

Sanankäytön taustalla ovat epä- (negatiivinen etuliite) sekä onni (tuuri) ja -isuus (johdannainen suffix). Genetiivimuoto epäonnisuuden käytetään ilmaisemaan esimerkiksi «epäonnisuuden kierre» tai «epäonnisuuden vaikutukset».

Käytännön kontekstissa epäonnisuus voi ilmetä arjessa, kirjallisuudessa ja filosofiassa; se viittaa sekä yksilön sattumiin että elämän epävarmuuteen. Kielessä se nähdään neutraalina käsitteenä, mutta siihen liittyy usein myönteisiä tai kielteisiä tunteita riippuen tilanteesta.

Seuraavat käsitteet liittyvät epäonnisuuteen: onni, kohtalo sekä onnettomuus ja epäonnistuminen; ne kuvaavat eritasoisia vastoinkäymisiä ja sattuman vaikutuksia. Epäonnisuus on siis monipuolinen ja kontekstisidonnainen käsite, jolla voidaan kuvata sekä sattuman aiheuttamaa harmitusta että syvempiä elämänkulun epävarmuuden kokemuksia.