enkoodit

Enkoodit tarkoittavat tapoja esittää ja käsitellä tietoa tietokoneilla. Niillä tarkoitetaan erityisesti sitä, miten merkkijonot ja muut tiedon muodot muunnetaan binääriseen muotoon sekä miten tätä binääridataa tulkitaan oikealla tavalla. Enkoodauksia on monia; ne voidaan jakaa merkkien koodauksiin (tekstin merkistö ja sen binäärinen esitys) sekä binääridatan esittämistapoihin, kuten base64 tai URL-enkoodaukseen.

Merkkien koodaukset määrittelevät, miten jokainen merkki vastaa numeroa ja miten nämä numerot tallennetaan käytetyn järjestelmän bittivarastoihin. Tunnetuimpia koodauksia ovat ASCII ja ISO-8859-1 (Latin-1), sekä Unicode-koodausperheet UTF-8, UTF-16 ja UTF-32. Unicode kuvaa merkkijonon sisällön, kun taas konkreti tallennus (koodaus) määrittelee, miten merkit kodeerataan bitteihin. UTF-8 on ASCII-yhteensopiva ja muuntaa merkit joustavasti; UTF-16 ja UTF-32 voivat tarvita endiannessia ja mahdollisesti Byte Order Markia (BOM).

Binääridatan esittämisessä käytetään usein tekstiin sisään sijoitettavia tekniikoita, jotka tekevät datan siirtämisestä turvallisempaa tai käyttökelpoisempaa tekstiyhteyksissä. Esimerkkejä ovat Base64, joka muuntaa binääridatan ASCII-muotoon, sekä URL-enkoodaus (percent-enkoodaus), jossa erikoismerkit korvataan prosenttimerkeillä. Nämä eivät ole merkkien koodauksia Unicode-merkistön tallentamiseen, vaan tapoja esittää tai siirtää dataa.

Laajin hallinta:Standardit ja käytäntö. Omaan käyttöön liittyy, että www- ja sähköpostiliikenteessä ilmoitetaan käytetty koodaus esimerkiksi Content-Type-otsakkeessa (text/html; charset=UTF-8) tai HTML:n meta-tagsilla. Yhteyksiä siirrettäessä on suositeltavaa varmistaa oikea koodaus; ristiriidat aiheuttavat mojibakea. Kansainvälisistä standardeista vastaavat Unicode Consortium sekä IANA-merkistörekisteri.