energiansäilytysmenetelmiä

Energiansäilytysmenetelmät viittaavat erilaisiin tekniikoihin, joita käytetään energian varastointiin myöhempää käyttöä varten. Tämä on olennaista uusiutuvien energialähteiden, kuten aurinko- ja tuulivoiman, integroinnissa sähköverkkoon, sillä niiden tuotanto on luonteeltaan vaihtelevaa. Yleisimpiä energiansäilytysmenetelmiä ovat mekaaniset, sähköiset, kemialliset ja lämpöön perustuvat ratkaisut.

Mekaanisiin menetelmiin kuuluvat esimerkiksi pumppuvoimalaitokset, joissa vettä pumpataan korkeammalle säiliöön silloin kun energiaa on ylituotantoa ja lasketaan alas turbiinien läpi tuottamaan sähköä kysynnän kasvaessa. Myös paineilman varastointi (CAES) on mekaaninen menetelmä, jossa paineilmaa varastoidaan maanalaisiin onkaloihin.

Sähköisistä menetelmistä keskeisimpiä ovat akut. Litiumioniakut ovat yleistyneet nopeasti erityisesti sähköautoissa ja kiinteissä energianvarastointijärjestelmissä niiden korkean energiatiheyden ja pitkän käyttöiän vuoksi. Myös kondensaattorit tarjoavat nopeaa energian varastointia ja vapautusta, mutta niiden energiakapasiteetti on yleensä pienempi kuin akuilla.

Kemialliset menetelmät hyödyntävät kemiallisia reaktioita energian varastoinnissa. Tähän ryhmään kuuluvat useat akkuteknologiat, mutta myös vetytalous, jossa sähköä käytetään veden hajottamiseen vedyksi ja hapeksi, ja vetyä voidaan varastoida ja käyttää myöhemmin polttokennoissa sähkön tuottamiseen.

Lämpöön perustuvat menetelmät varastoivat energiaa lämpönä. Tämä voi tapahtua esimerkiksi sulassa suolassa tai muissa materiaaleissa, jotka kestävät korkeita lämpötiloja. Lämpöenergia voidaan sitten muuntaa takaisin sähköenergiaksi tarpeen mukaan. Energiansäilytysmenetelmien kehitys on avainasemassa siirryttäessä kohti kestävämpää energiajärjestelmää.

---