energiankysyntää

Energiankysyntä tarkoittaa yhteiskunnan käyttämän energian kokonaiskulutusta tietyn ajanjakson aikana. Se kattaa sekä loppukäytön energian määrän että primaarin energian tarpeen, kun otetaan huomioon tuotannon hävikit. Yleisimpiä mittayksiköitä ovat terawattituntia (TWh) ja petajouleja (PJ). Energiankysyntä voidaan tarkastella sekä sektorikohtaisesti (kotitaloudet, palvelut, teollisuus, liikenne) että maantieteellisesti (maa, alueet).

Kysyntään vaikuttavat tekijät ovat taloudellinen toimeliaisuus ja kasvu, väestö sekä elintason muutokset, energian hinta, sekä energiatehokkuus ja teknologian kehitys. Myös sääolosuhteet ja ilmasto vaikuttavat huomattavasti: kylmät talvet lisäävät lämmitysenergian tarvetta ja helteet jäähdytystarvetta. Tariffirakenne, lainsäädäntö sekä politiikat voivat ohjata kulutusta ja investointeja.

Kysynnän ennusteet perustuvat tilastoihin, historiakäyttäytymiseen sekä malleihin, jotka huomioivat talous- ja väestöennusteet sekä teknologian kehityksen. Esimerkkejä ovat ekonometriset mallit, energiaskenaariot ja simulointityökalut. Kysynnän huippuvalvonta ja -hallinta sekä kysynnän joustavuus ovat keskeisiä energiantuotannon suunnittelussa.

Kysynnän hallintaan vaikuttavat energiatehokkuusohjelmat, rakennusten ja laitteistojen standardit, hinnoittelu sekä kysynnän ohjaus keinoineen (esim. aika- ja pisterajoitukset). Sähköistyminen, kuten lämpöpumpuilla tai sähköajoneuvoilla tapahtuva liikenteen ja lämmityksen siirtäminen sähkölle, muuttaa kokonaiskysyntää ja vaikuttaa energiamixiin sekä päästöihin. Globaalit ja kansalliset politiikat vaikuttavat pitkän aikavälin kysyntään.