endothelsejtek

Endothelsejtek, suomeksi endoteelisoluja, ovat verisuonten ja imusuonien sisäpuolella sijaitsevia litteitä soluja, jotka muodostavat endoteelin, yhden-solukerroksen lumeneen. Ne peittävät verisuonten sisäseinämän ja vaikuttavat lukemattomilla toiminnoilla niveltyen mekaanisiin ärsykkeisiin, kuten verenvirtauksen nopeuteen ja virtauksen suunnan muutoksiin.

Endothelsejtekillä on useita erityyppisiä endoteelin alueita: jatkuva endoteeli, jonka solut ovat tiiviisti toisiinsa yhteydessä kuten lihas- ja keuhkovaltimoissa; fenestroitu endoteeli, jossa soluissa on pieniä fuusioitumattomia reikiä, yleisiä munuaisten, suoliston ja umpirauhasten kapillaarilevyissä; sekä epäyhtäisen rakenteen eli sinusoidisen endoteelin, jota esiintyy maksassa, perna ja luuytimessä. Ergonomisen rakenteen lisäksi endoteeli voi muuttua vaatiessa, esimerkiksi tulehduksen tai korkean verenpaineen yhteydessä.

Tärkeimmät toiminnot ovat: suoja- ja läpäisytoiminnot, joiden avulla säädetään aineiden siirtymistä verenkierrosta kudoksiin sekä kudosten kykyä reagoida nestehappamuutta, sankaritehoa ja molekyylitehokkuutta vastaan; säätely veren sävyttämisen kautta, joka tapahtuu tuottamalla vapaita aineita kuten käytetään typpiatomi-oksidia NO:ta sekä endoteliinia; antikoagulanttinen ja profibrinolyyttinen pinta, joka estää liiallista verihyytymäkestävyyttä sekä mahdollistaa tarvittaessa hyytymien hajoamisen; immuunivastusaineettinen rooli, muun muassa adhesio-tekijöiden ja leukosyyttien kulkeutumisen säätelemisessä sekä tulehduksen säätelemisessä; osallistuminen angiogeneesiin ja verisuoniston remodelointiin kasvutekijöiden, kuten VEGF:n, ohjaamina.

Endothelsektilla on merkittävä rooli sairauksissa: endoteelin toimintahäiriö liittyy esimerkiksi ateroskleroosiin, hypertensioon ja diabetekseen. Endoteelitoiminnan mittaaminen ja sen palauttaminen ovat keskeisiä tutkimus- ja hoitokohteita.