dosointi

Dosointi tarkoittaa lääkkeen tai muun aineen annostelua sekä annostelun reittiä ja toistuvien annosten aikataulua, jolla pyritään saavuttamaan potilaalle mahdollisimman turvallinen ja tehokas hoitovaikutus. Annostus voi olla kiinteä tai painon, iän tai kehon pinta-alan mukaan säädetty.

Dosoinnin tärkeimmät tekijät ovat potilaan ikä, paino ja kehon pinta-ala, maksa- ja munuaistoiminta, raskaus, muut sairaudet ja käytössä olevat lääkkeet sekä aineen farmakokinetiikka ja farmakodynamiikka. Osa annostuksesta perustuu kiinteisiin annoksiin, osa taas painoon tai pinta-alaan.

Annostelustrategioita ovat kiinteä annos ja painon mukaan säädetty annos; usein käytetään aloitus- tai latausannosta sekä ylläpitoannosta. Annosteluväli ja tarve titrailla määräytyvät vasteen sekä mahdollisten haittavaikutusten mukaan. Reittivalinnat (suun kautta, suonensisäisesti, lihaksensisäisesti, inhaleeraatio jne.) vaikuttavat bioavailabilityan ja hoitotulokseen.

Erityistilanteissa annoksen säätöä voivat tarvita maksa- tai munuaistoiminnan heikkeneminen, iäkkäät sekä lapset. Suun kautta annostelu vs. parenteraalinen vaikutus vaihtelee. Imeytyminen ja ensikierron metabolia vaikuttavat suosituksiin. Seurantaa tarvitaan veren pitoisuuksien sekä haittavaikutusten ja hoitovaikutusten arvioinnissa; terapeutinen seuraaminen on tärkeää.

Yleisiä termejä ovat latausannos, ylläpitoannos, terapeuttinen ikkuna ja yliannostus.