dikromaatti

Dikromaatti on suomenkielinen sana, jota käytetään kahdessa päämerkityksessä riippuen asiayhteydestä. Ensiksi kemian alalla dikromaatti (engl. dichromate) viittaa Cr2O7^2− -ioniin ja siihen liittyviin suoloihin, kuten kaliumdikromaatti K2Cr2O7 ja natriumdikromaatti Na2Cr2O7. Dikromaatti-ioni muodostuu kromaatin CrO4^2− hapan ympäristön dehydraation kautta: 2 CrO4^2− + 2 H+ → Cr2O7^2− + H2O. Dikromaatit ovat oranssin värisiä kiteitä ja niillä on vahvoja hapettumisominaisuuksia. Käyttöalueisiin kuuluvat laboratoriotutkimukset hapettimina sekä historiallisissa prosesseissa, kuten puun kyllästykset, tekstiiliteollisuus ja vanhoissa valokuvamenetelmissä. Dikromaattien käsittelyyn liittyy terveys- ja ympäristövaaroja, sillä Cr(VI) -yhdisteet ovat toksisia ja luokitellaan syöpäriskiksi; niille on annettu tarkat turva- ja jätehuoltokäytännöt.

Toinen merkitys dikromaattiselle termille liittyy näköaistiin. Dikromaatti voi tarkoittaa henkilöä, jolla on dikromaattinen näköaisti eli kaksi toimivaa väriherkän aistinsolun sarjaa sen sijaan kolmen sijaan. Yleisimmät muodot ovat protanopia (punaisen puuttuminen) ja deuteranopia (vihreän puuttuminen), harvinaisempi tritanopia (sinisen puuttuminen). Värit voivat olla vaikeasti erotettavissa, esimerkiksi punavihreä kontrasti saattaa hämärtyä. Diagnosointi suoritetaan värinäötesteillä, kuten Ishiharan testeillä. Tämä tila ei useinkaan parane, mutta sopeutuminen ja eriytetty suunnittelu voivat helpottaa arkipäivää.

Käytännössä termi dikromaatti viittaa kontekstista riippuen joko kemialliseen dikromaatti-ioniin tai ihmisessä esiintyvään dikromaattiseen näköön, minkä vuoksi oikea merkitys selviää parhaiten asiayhteydestä.